• Kohtuudesta

    Kohtuus vaaarassa III -kansalaisseminaari 14.-17.9.2011

    Vaadimme tulevaisuuseduskunnan perustamista

    Talouden tyrannia tunkee sellaisille elämänalueille, minne se ei kuulu.

    Yksi esimerkki tästä on suhteemme eläimiin. Moraaliton eläinteollisuus on häivytetty näkymättömiin ja eläimet on alistettu tuotantoyksiköiksi.

    Toinen esimerkki on nälkäkysymyksen alistaminen taloudelle ikään kuin talouskasvu poistaisi ongelman itsestään.

    Talouskasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Aina joku kärsii ja joidenkin kasvu on joiltakin toisilta pois.

    Talousajattelu hallitsee demokratiaa, vaikka demokratian tulisi hallita taloutta.

    Väline talouden haltuun ottamiseksi on tulevaisuuseduskunta. Tulevaisuuseduskunta toimii tavallisen eduskunnan yläpuolella ja käsittelee ainoastaan pitkän aikavälin kysymyksiä.  Se asettaa raamit, joissa tavallisen eduskunnan päätösten on pysyttävä.

    Nämä perustavat raamit ovat

    • luonnon kantokykyä ei saa ylittää
    • kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään.

    Suomalaisista valtaosa on sitä mieltä, että talouskasvun rajat ovat jo tulleet vastaan. (1)

    Vaihtoehtoa talouskasvun pakolle on etsittävä talousajattelun ulkopuolelta.

    Tällaisia elämänalueita ovat yhteisöt, sosiaalinen pääoma, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, hiljaisuus ja hitaus, paikallisuus, armo ja anteeksianto sekä yhteys eläimiin.

    Nämä saavat sijaa kohtuuden kulttuurissa, joka merkitsee vapautta kulutusriippuvuuksista.

    Uskominen talouskasvuun keskellä EU:n vakavinta kriisiä on vaarallista haihattelua.

    ”Jos yhteiskunta painiskelee vain sellaisten ongelmien parissa, jotka voidaan ratkaista yhden vaalikauden aikana, todella tärkeät kysymykset jäävät käsittelemättä”.

    Koli 16.9.2011

    (1) Haavisto, Ilkka & Kiljunen, Pentti: Maailman paras maa. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2011. www.eva.fi/julkaisut.

    Conference of Moderate Living requests founding of a Parliament for the Future

    The Conference of Moderate Living, assembling in Koli village, Sept 14-17, 2011

    The ‘tyranny of economy’ is extending its rule into areas of life where it does not belong.

    One example of this is our relationship with animals. The industrial use of animals with its immoral and intolerable practices operates entirely hidden from public view. Individual animals have become nameless mass production units.

    Another example is the treatment of world famine crisis as a mere side-issue of economic development, as if the global economy could cure such problems automatically, by its own rules.

    The benefits of economic growth are not distributed justly or evenly. There are always parties which suffer. Profit for one person means losses for many.

    Economic thinking is now more powerful than democracy, even though it is democracy which should make the rules for economy.

    A Parliament for the Future is a means to achieve control over the free-reining economy.

    The Parliament for the Future will be superior to the present constitutional Parliament, and will only deal with issues of long-term significance (25 to 250 years).

    The Parliament for the Future will define ground rules and conditions which the decisions of the ordinary Parliament must not breach. The fundamental conditions are:

    • the carrying capacity of nature is not be exceeded
    • every person’s right to dignified life must be granted

    A majority of Finns shares the view that we have already reached the limits of economic growth (nationwide opinion poll of EVA, 2011).

    We must search for alternatives from ‘the tyranny of economy’ from outside the field of economic thinking.

    Such areas of life are found under the concepts of social networks, social capital, equality and fairness, silence and slowness, locality, grace and forgiveness, and connections with animals and the rest of nature

    All these will have place in the culture of moderate living, which gives us freedom from the forced life of consumers.

    It is dangerous irresponsibility to adhere to the belief of continued economic growth in the middle of the most serious economic crisis in EU’s history.

    “ If … society only struggles with problems which can be solved within one election period, the truly significant issues remain entirely out of consideration.”

    Kymmenen kohtuullista vaatimusta. Hyväksytty Kolilla 24.10.2009

    1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.
    2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
    3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
    4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuvaenergiantuotanto.
    5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
    6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
    7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
    8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
    9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
    10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

    Ten reasonable requests

    Conference of Moderate Living, in the shadow of Koli Hill, October 22-24, 2009

    1. A fundamental change in our lifestyle is imperative. Technology alone is not a solution
    2. We need jointly agreed limits to consumption. We must stop feasting at the table of the future generations
    3. Cutting down energy consumption is the only means by which to respond rapidly to the urgency of the climate crisis. Energy consumption must be curbed by just and fair means.
    4. In stead of nuclear energy and uranium mines, we must develop domestic decentralized and renewable energy production
    5. Advertising which creates artificial needs must be prohibited
    6. We must not allow local knowledge to disappear. Practical wisdom is of paramount importance in a world facing ecological crises
    7. Progressive taxation must be imposed on the consumption of natural resources
    8. Military expenditure must be stopped. It is wasting resources which humanity needs in fighting the climate crisis.
    9. We must give up the fatal pursuit of limitless growth on a finite planet.
    10. Moderate living must be restored as a major value of society. It frees us from the endless pursuit of material pleasures at the expense of all others.

     

    Eeva Tikka: Runoja (Kohtuusklubi 24.3.2010)

    EN MINÄ MUUTA TARVITSE

    En minä paljoa tarvitse.
    Mutta tottumus kouluttaa minua
    ajan ahneeseen virtaan
    vaatimaan enemmän, yli ihmisen mitan.

    Ihmisen mitta on yksinkertainen ja kaunis
    kuin vanha jyväkappa riihen nurkassa
    mutta kuka enää osaa sieltä etsiä?
    Tämä aika ojentaa meille yhä suurempia jalkineita,
    yhä suurempia jalanjälkiä kuluttamaan maata,
    omaa sydäntämme.
    Eivät ne jäljet mahdu
    elämän pitkospuille.

    En minä paljoa tarvitse,
    vain ihmisen mitan.
    Se mitta on kohtuullinen ja kaunis ja rajaton
    ja siihen mahtuvat kaikkien ilmansuuntien tuulet.
    Minä tarvitsen paljon, tuulen minä tarvitsen
    ja sateen oraspeltoon
    ja metsärinteen jossa tuoksuu aurinko
    ja ahomansikka.
    Ja taivaan sinen, pääskyt järven päällä
    ja vielä kuikan huudon
    kun ilta upottaa värinsä veteen..

    Ja vanhaan metsään tarvitsen sen lähteen
    jonka kerran kadotin,
    sen joka ottaa vastaan minun kaipaukseni.
    Näen kasvoni lähteessä, maan syvän veden värähtelyssä
    ja niiden vierellä toiset kasvot,
    sinun.
    En minä muuta tarvitse,
    vain tämän osallisuuden.
    Tämän elämän.

    ***

    Tulee päivä jona valoa on meille liian paljon.
    Hanget humisevat aurinkoa,
    jääpuikot säkenöivät polttavina sirpaleina
    ja ilo on odottamatta niin suuri
    että se on nostettava varjoon kutistumaan.
    Sillä tunteilla on meissä mittansa,
    ihmisen ikuisesti vajaa mitta,
    kohtuuteen kasvatettu.

    Tulisi minuun se kirkkaampi, avarampi,
    rikkoisi mielen ahtaat astiat
    purkaisi rajat niin että tuuli hulmahtaisi vapaana yli.
    Tulisi, kutsuisi juhlaan
    jossa kaikki on toisin.

    ***

    Tässä on juhla, tällä rannalla.
    Tämä on pieni paikka maailmassa,
    jäkälälattia jolla kaikki mahtuvat tanssimaan

    täällä kettu nauraa kevein varpain
    ihmisen käsi tarttuu käpälään
    ja mustarastaan laulussa soi sama hellyys
    jota sinussa kuuntelen.

    Tässä on juhla
    johon Jumala meidät ystävällisesti kutsui.

    ***

    Tänään sain metsän viileän aamusateen
    avaamaan mielen tiedostot
    päivää varten.

    Jos tyytyisin tähän.
    Olisin läsnä ja eheä tässä.
    Tulisin pellon reunaan,
    kuulisin sumusta kiurun laulun.
    Kiipeäisin pitkin kirkasta ajatusta,
    olisin huomaamatta onnellinen.

    Tämäkin valo riittää tekemään päivän.

     

     

    Jos joku kertoisi minulle

    San. Kaija Lehtinen
    Säv. Kaija Lehtinen & Leila Luukkainen

    Jos joku kertoisi minulle
    mitä tapahtuu voittajille
    niin kerron, kerron hänelle
    haluanko minäkin voittaa

    Jos joku kertoisi minulle
    mitä tapahtuu häviäjille
    niin kerron, kerron hänelle
    pelkäänkö minäkin hävitä

    Kuka on pessyt
    milloin ja miksi
    ahneuden ihmisen hyveeksi?

    Kuka on nimennyt
    milloin ja miksi
    kohtuuden tyhmyydeksi?

    Jos joku kertoisi minulle
    mihin kynsin hampain pyrimme
    niin kerron, kerron hänelle
    sinnekö minäkin haluan

    Jos joku kertoisi minulle
    mitä kaikin keinoin vältämme
    niin kerron, kerron hänelle
    sitäkö minäkin pelkään

    Kuka on pessyt
    milloin ja miksi
    ahneuden ihmisen hyveeksi?

    Kuka on nimennyt
    milloin ja miksi
    kohtuuden tyhmyydeksi?

    Jos joku kertoisi minulle
    Jos joku kertoisi minulle
    Jos joku kertoisi minulle
    niin kerron, kerron hänelle

     

    Soiva peli

    Torstai-iltana 22.10. sain yllätyspuhelun Tampereelta. Soittaja kysyi varovaisesti, olenko minä trubaduuri Leila Luukkainen, sama, joka on menossa Kohtuus vaarassa –seminaariin Kolille laulamaan.

    Sanoin olevani.

    Soittaja, joka oli Kaija Lehtinen, harmitteli sitä, että sai seminaarista tiedon niin myöhään, ettei enää mitenkään pääse tulemaan sinne, vaikka ehdottomasti haluaisi olla mukana näin tärkeässä asiassa. Mutta koska hänellä on aiheesta syntynyt laulu, niin voisinkohan minä sen esittää siellä?

    Hmm… aika lyhyellä harjoitusajalla, kieltämättä… kaikenlaista puuhaa, työtä ja tointahan tässä on, mutta harkitaan asiaa, lupasin. Ja niin Kaija Lehtinen lauloi minulle laulun puhelimessa, hennosti ja tapaillen, mutta niin vaikuttavasti, että päätös oli selvä: tämän laulun kantaesityksen paikka on Kolin seminaari.

    Sanoin Kaijalle, että kerta kuulemalta en voi säveltä muistaa, mutta jos hän sallii sen uudelleen säveltämisen, otan tehtävän mielelläni hoidettavaksi. Näin sovimme. Sanat sain sähköpostissa, mutta vasta perjantaina pääsin tekstiä laulamaan (Juurikan koulun 1-2-luokalla oli perjantaina yksi melko pitkä välitunti ).

    Niin pullahti ”Jos joku kertoisi minulle” –laulu maailmaan. Ja siitä tulikin soiva peli heti alkumetreillä. Kaija Lehtinen oli Tampereelta käsin tavoittanut Kohtuus vaarassa –seminaarin syvimmän olemuksen ja osannut kiteyttää sen hienoksi tekstiksi, joka lähti soimaan Kolin kupeessa ihan kuin se olisi siellä aina soinut.

    Sellaisina hetkinä – kun jokin soi kuin itsestään, kun kaikki tuntuu olevan kohdallaan ja oikeassa paikassa – ei ihminen voi paljon muuta kuin olla kiitollinen ja ihmeissään. Sekä tallettaa Marian lailla sydämeensä myöhempää tutkistelua varten sen kallisarvoisen tunteen, että on tarpeellinen osa kokonaisuutta, tätä elonkehää, jota on syytä rakastaen vaalia ja kunnioittaen varjella kaikelta pahalta, että se olisi soiva peli tulevillekin sukupolville.

    Leila Luukkainen


     

    Maailmanuskontojen ja merkittävien kulttuurien opetuksia kulutuksesta

     

    Amerikan intiaanit “Niin kurjilta kuin saatammekin näyttää sinun silmissäsi, pidämme kuitenkin itseämme.. sinua paljon onnellisempina siinä, että me olemme varsin tyytyväisiä siihen vähään, mitä meillä on.” (Micmac-päällikkö)

    Buddhalaiset ”Joka tässä maailmassa voittaa itsekkäät halunsa, sen surut haihtuvat kuin vesipisarat lootuksenkukasta.” (Dhammapada, 336)

    Kristityt ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän lävitse kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” (Matt. 19: 23-24)

    Kungfutselaiset ”Kohtuuttomuus ja puutteellisuus ovat yhtä virheellisiä.” (Kungfutse, IX, 15)

    Antiikin kreikkalaiset ”Ei mitään kohtuuttomasti.” (Kaiverrettu Delfoin oraakkelin temppeliin)

    Hindulaiset ”Ihminen, joka elää täysin vapaana haluistaan, vailla kaipausta… saavuttaa rauhan.” (Bhagabadgita, II,71)

    Islaminuskoiset ”Köyhyys on ylpeyteni” (Muhammed)

    Juutalaiset ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna.” (Sananlaskut 30:8)

    Taolaiset ”Se joka tietää itsellään olevan kylliksi, on rikas.” (Taoetking)

    Muutama näkökulma kohtuuteen

    Kohtuus on viisasta talonpitoa. Talous on niin kuin suomen kieli sanoo ”talon pitoa”. Talous on vain väline, eikä ihminen elä taloa varten. On hälyttävää, jos kulutusta pitää koko ajan lisätä talouden pitämiseksi tasapainossa. Tällainen talous ei ole terve. Terve talous toimii, vaikkei se jatkuvasti kasvakaan.

    Talouden ylivalta. Talouden kieli ja arvot ovat vähitellen levittäytyneet yhä uusille ihmiselämän alueille, sellaisillekin minne ne eivät kuulu. Kohtuus vaarassa -seminaarissa pohditaan, miten talous on ylivaltansa saanut ja miten sen valta palautetaan oikeisiin uomiinsa. Planeetan tila vaatii kysymään, onko nykyiselle talousjärjestelmälle vaihtoehtoja?

    Loppu haihattelulle. Pahaa jälkeä syntyy usein silloin, kun vaaditaan että suurissa ratkaisuissa on tukeuduttava pelkästään järkeen, ei tunteeseen. Tämä asenne on haihattelua, sillä riittävää rationaalista tietoa ei yleensä ole saavutettavissa. Ratkaisuissa on tukeuduttava viisauteen, jossa sijaa saavat järki, tieteen tulokset, tunne, intuitio, paikallinen kokemus ym. Tarvitaan tiedon ja tunteen yhdessä muodostamaa näkemystä eikä nippelitietoa.

    Kohtuullistamisen tie. Siirtymässä kohtuuden kulttuuriin ei ole kyse mistään yksittäisestä ratkaisusta, vaan uudesta ajattelutavasta. Se koostuu monesta erilaisesta ratkaisusta, joita täytyy etsiä harkiten. Mikään nopea, näennäisen konkreettinen ratkaisu ei riitä. Myöskään Kohtuus vaarassa -seminaarissa ei tarjoilla valmiita vastauksia, vaan kootaan joukko kansalaisia hahmottelemaan kohtuullistamisen tien suuntaan yhdessä.

    Oikeudenmukaisuus. Niiden, joilla on paljon, on kohtuullista odottaa olevan valmiita tinkimään omastaan, jakamaan elämän edellytyksiä oikeudenmukaisemmin. Ilmastonmuutos ja energiakysymykset ovat globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Tänä syksynä on muutoksen aika asenteissa ja poliittisissa ratkaisuissa.

    Kohtuus on tie hyvään elämään. Kohtuuden kulttuuri ei ole ennen muuta jostain luopumista, vaan tilan raivaamista elämän olennaisimmille asioille. ”Luovun jostakin hyvästä saadakseni tilalle jotain parempaa.”

    Yllä olevat ajatuksenaihiot ovat paljon velkaa Eero Ojaselle, joka on kirjoittanut kirjan Kohtuudesta ja kohtuuttomuudesta (2004).

    Pauliina Kainulainen