Alla ensin Kohtuusmanifestiin sisältyvä Kohtuullisten oikeuksen julistus, sen jälkeen kysymykset eduskuntaehdokkaille 2011 ja suppea kooste manifestin perusteluista.

Toivomme vilkasta osallistumista ja keskustelua mm. Kohtuusklubilla Wanhassa Jokelassa ke 6.4. klo 18 . Laajempi perusteluosa on julkaistu alasivulla Artikkeleita.

KOHTUUSMANIFESTI – Aineksia vastuulliseen hallitusohjelmaan

Meillä on

- oikeus hiljaisuuteen
- oikeus hitauteen eli asioiden tekemiseen luonnollisessa rytmissä
- oikeus kävellä kadulla ilman mainoksia ja ”lööppisaastetta”
- oikeus pimeyteen ja tähtitaivaaseen

- oikeus puhtaisiin elintarvikkeisiin ja lähiruokaan
- oikeus elämään ilman altistusta kemikaaleille
- oikeus hyvään ympäristöön ja tietoisuuteen että eläimille ei aiheuteta kärsimystä
- oikeus monimuotoiseen metsään ja erilaisiin tapoihin hoitaa sitä
- oikeus hyvin toimivaan joukkoliikenteeseen

- oikeus kohtuulliseen työaikaan
- oikeus turvalliseen elämään ilman kohtuuttomia tuloeroja
- oikeus turvattuun toimeentuloon ilman nöyryyttäviä kannusteloukkuja eli oikeus kansalaispalkkaan
- oikeus maailmaan ilman uraanin louhintaa ja ydinvoimaa jätteineen ja turvallisuusriskeineen
- oikeus rauhaan

KYSYMYKSET POHJOISKARJALAISILLE KANSANEDUSTAJAEHDOKKAILLE

Motto: Jos yhteiskunta painiskelee vain sellaisten ongelmien parissa, jotka voidaan ratkaista yhden vaalikauden aikana, todella tärkeät kysymykset jäävät käsittelemättä.

Pohjois-Karjalassa virinnyt kohtuusliike etsii tietä elämäntapaan ja yhteiskuntaan, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuu ympäristöstä ovat etualalla. Kohtuus tarkoittaa kaikille oikeutta ihmisarvoiseen toimeentuloon ja luopumista kohtuuttomuudesta kaikilla elämänalueilla.

Seuraavat kysymykset kartoittavat, millaisiin käytännön toimenpiteisiin Sinä olisit valmis kansanedustajana kohtuullisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Vastaa kyllä tai ei, perustellen.

1. Luonnonvarat, joihin talouskasvu on perustunut, ehtyvät. Hyvinvoinnin mittaaminen BKT:lla liittyy erottamattomasti ympäristön vahingoittumiseen. Pitäisikö eduskunnan laatia vaihtoehtoinen malli yhteiskunnasta,  joka toimii ilman talouskasvua?   _________

Perustelut:

2.  Sosiaalinen eriarvoisuus on Suomessa lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa. Oletko valmis lisäämään verotuksen progressiota ja suurituloisten ja varakkaiden verotusta?  ________

Perustelut:

3.  Jatkuva paine taloudelliseen kasvuun ja tehokkuuteen aiheuttaa lisääntyvää työttömyyttä, stressiä ja työuupumusta. Kannatatko työajan lyhentämistä, jotta työ jakaantuisi tasaisemmin sekä työuupumisen ja työttömyyden haitat vähenisivät?  _________

Perustelut:

4.  Työn ja toimeentulon oikeudenmukainen jakaminen edellyttää toisaalta työajan lyhentämistä ja toisaalta kansalaispalkan käyttöönottoa. Kannatatko kansalaispalkkaa eli perustuloa?  ___________

Perustelut:

5.  Ruoan tuotanto on tällä hetkellä monessa suhteessa kohtuutonta. Tuotanto on kestämättömällä tavalla riippuvaista öljystä ja ekologisesti kestämätöntä, mm. lannoitteiden takia. Teollinen, globaali maanviljelys tuottaa 40 % maailman kasvihuonekaasuista. Ruoan kuljetus ympäri maapalloa erityisesti lentorahtina on turhaa saastuttamista. Kannatatko lähiruoan käyttämistä esim. kunnallisissa laitoksissa?   __________

Millä keinoilla lähiruokaa pitäisi tukea?

6.  Tyynellä valtamerellä kelluu mantereen kokoinen muovijätelautta. Muovin laajamittainen käyttö on mittava ekologinen ongelma. Muovin tuotanto myös kuluttaa öljyä. Muovin tuhlausta voi vähentää kieltämällä muovikassien käyttö ja siirtymällä ekologisempiin vaihtoehtoihin.

Kannatatko muovikassien kieltämistä? ____________

Perustelut:

7.  Lentoliikenteelle tulee asettaa sen ympäristöhaittojen mukaiset verot, mm. polttoainevero. Globaalisti rahtikuljetuksissa on suosittava laiva- ja raideliikennettä. Suomessa samoin tulee kehittää ja tukea korkeatasoista raideliikennettä, joka palvelee myös pohjoiskarjalaisten tarpeita.

a) Kannatatko huomattavaa panostusta Pohjois-Karjalaan suuntautuvan raideliikenteen edellytysten parantamiseen? _______

b) Kannatatko huomattavaa polttoaineveroa lentoliikenteelle? _______

Perustelut:

8. Pohjois-Karjalassa liikkuminen edellyttää ainakin toistaiseksi yksityisautoilua. Sen ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää siirtymällä suosimaan biokaasua polttoaineena. Biokaasua on saatavilla kaatopaikoilla ja sitä voidaan tuottaa maatiloilla. Biokaasun tuotannosta voisi kehittyä yksi mahdollinen tuotantosuunta suomalaiselle maataloudelle. Kannatatko biokaasutankkausaseman mahdollisimman nopeaa avaamista Pohjois-Karjalaan?   ________

Perustelut:

9.  Kohtuullisuuteen kuuluu vapaus altistumiselta mainoksille ja ”lööppisaasteelle”. Mainontaa on rajoitettava, koska se luo keinotekoisia tarpeita ja manipuloi ihmisiä kerskakulutukseen. Erityisen haavoittuvia ovat lapset ja nuoret. Kannatatko lapsiin kohdistuvan mainonnan rajoittamista entisestään? ___________

Perustelut:

10.  Suomen puolustusvoimat varautuvat tällä hetkellä myös kansainvälisiin operaatioihin kuuluviin etäpommituksiin. Suomen ei tule lisätä puolustusmenojaan NATO-yhteensopivuuden vuoksi. Puolustusvoimia tulee kehittää puhtaasti Suomen alueen puolustuksen ja rauhanturvaamistehtävien näkökulmasta. Kannatatko asevarustelumäärärahojen supistamista?  __________

Mihin säästyvät varat tulisi käyttää?

11.  Lihan, kananmunien ja maidon tehotuotanto on lyhyessä ajassa saanut yhteiskunnassamme muotoja, jotka estävät eläinten lajinmukaisen elämän ja aiheuttavat niille kohtuutonta kärsimystä.  Lisäksi tehotuotannolla on huomattavia ilmastovaikutuksia. On välttämätöntä suosia kasvissyöntiä, luomutuotantoa ja paikallista lähiruokaa. Kannatatko lihansyönnin vähentämistä? _________

Millaisin käytännön keinoin lihansyöntiä voidaan vähentää yhteiskunnassamme?

12.  Ydinvoiman lisääntyvään käyttöön liittyvä uraanin louhinta saastuttaa maaperää ja vesistöjä kaikkialla, missä sitä maapallolla harjoitetaan. Radioaktiivinen kaivosjäte säilyy säteilevänä ja myrkyllisenä kymmeniä tuhansia vuosia. Uraanin louhinta on osa ongelmallista ketjua, johon liittyvät ydinvoiman riskit, esim. pelko ydinaseiden leviämisestä sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusäilytyksen ratkaisemattomuus. Oletko valmis vastustamaan Pohjois-Karjalaan mahdollisesti suunniteltuja uraanikaivoksia? _______

Perustelut:

13. Turpeen polttaminen vahingoittaa ilmastoa yhtä paljon kuin kivihiili. Turpeen korvaaminen puulla olisi energian kokonaiskulutuksen vähentämisen ohella nopein tapa vähentää ilmastopäästöjä Suomessa. Uusien turvekenttien avaaminen tuhoaa hiilivarastoja, viimeisiä luonnontilaisia soita ja niiden lähivesistöjä. Oletko valmis toimimaan niin, että turpeen polttamista vähennetään nopeasti eikä uusia turvesoita oteta käyttöön?   __________

Perustelut:

14. Kunnat ja valtio tarvitsevat lisää tuloja selvitäkseen perustehtävistään. Kohtuuden näkökulmasta tuloja on hankittava – verotuksen progressiivisuuden kasvattamisen lisäksi – verottamalla  toimintoja, jotka ovat ihmisyhteisöille ja luonnolle vahingollisia.

Pitäisikö seuraaville toiminnoille asettaa veroluontoisia haittamaksuja
a) moottoriurheilukilpailuille  _______
b) turpeen nostolle  ________
c) ilotulitteille ______

Perustelut:

TILANNEANALYYSI

Henkinen tilanne

Omassa yhteiskunnassamme ja globaalisti ajattelua hallitsee kaikkien elämänalueiden alistaminen taloudelle. Tämä näkyy takertumisessa jatkuvan talouskasvun ajatukseen. Rajaton kasvu on kuitenkin mahdottomuus rajallisella maapallolla.

Suomessa tuloerot ovat kasvaneet sietämättömästi. Globaalisti köyhiä on enemmän kuin koskaan. Kohtuuden näkökulmasta katsottuna sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden tulee kulkea käsi kädessä, sillä ongelmat kietoutuvat toisiinsa.

Yksi suurimpia kulttuurisia ongelmia on mainonta, joka luo ihmisten mieliin keinotekoisia tarpeita. Toinen suuri ongelma ovat ne ihmiskunnan voimavarat, jotka tuhlataan asevarusteluun. Näistä kulttuurisista riippuvuuksista on irtauduttava ja itsenäistyttävä henkisesti.

Aineellisen kasvun sijaan suomalainen ja koko inhimillinen kulttuuri kaipaa henkistä kasvua. Suomalaisten on tärkeää arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, jossa kohtuus on aina ollut tärkeää. Omaan kulttuuriin juurtuminen tekee mahdolliseksi toisten kulttuurien myönteisen kohtaamisen.

Ruoka ja ympäristö

Maapallon suurimpia ympäristöongelmia ovat ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden nopea väheneminen. Nämä vaikuttavat myös ihmisen hyvinvointiin. Lisäksi ihmiset kärsivät suoraan omassa ruumiissaan ympäristön ja  ruoan kemikalisoitumisesta. Pitkät säilytysajat ja kuljetusmatkat edellyttävät säilyvyyden parantamista kemikaaleilla. Kuljetus kuluttaa luonnonvaroja turhaan.

Ruoantuotannon muihin vakaviin ongelmiin kuuluu eläinten kohtuuton kärsimys yhä tehostuvassa lihan, maidon ja munien tuotannossa.

Metsän käyttö on lähes täysin irtautunut luonnonmukaisuudesta. Se näkyy siinä, että nykyinen tapa käyttää metsiä hävittää ja uhanalaistaa lajeja ja metsätyyppejä. Ilmaston suojelemisen kannalta tulee varjella metsien ja soiden hiilivarastoja. Metsiensuojelun lisäksi tarvitaan siirtymistä luonnonmukaisempaan metsänhoitoon, jossa metsä säilyy metsänä. Kyseeseen tulee esimerkiksi erirakenteinen metsänhoito eli jatkuva kasvatus.

Työ ja talous

Yhteiskuntiemme öljyriippuvuuden vaikutuksista aletaan vasta tulla tietoiseksi. Maailman öljyntuotannon huippukohta (peak oil) on jo sivuutettu, joten öljyn hyödyntämisestä tulee koko ajan kalliimpaa. Niukkeneva öljy ja maakaasu vaikuttavat muun muassa keinolannoitteista riippuvaiseen ruoantuotantoon. Luonnonvarojen niukkeneminen lisää sotilaallisten konfliktien uhkaa.

Työelämässä jatkuvan kasvun tavoittelu merkitsee lisääntyviä paineita tehostaa tuotantoa. Yksilöille tämä merkitsee stressiä ja työuupumusta. Työ myös jakautuu epätasaisesti: toiset kärsivät työuupumuksesta ja toiset työttömyydestä.

Taloudellisen kasvun politiikka ei tuo turvallisuutta ja vakautta, vaan aiheuttaa sosiaalista eriarvoisuutta lisääviä kriisejä. Eurooppalaiset ja globaalit talouskriisit kertovat, että reaalitaloudesta irronneesta finanssitaloudesta on luovuttava.

Toimenpiteet

Henkisellä ja kulttuurisella tasolla

On välttämätöntä että…

…ajattelu ohjataan pois jatkuvan talouskasvun uralta. Tämän tulee tapahtua suunnitelmallisesti ja hallitusti, jottei ajauduta yhteiskunnalliseen kaaokseen. Joka tapauksessa on selvää, että kaaos on näköpiirissä ellei talouskasvuideologiasta luovuta. Kaoottisessa muutoksessa köyhimmät kärsivät eniten. Hallituksilta vaaditaan pitkäjänteisiä ekologisia ja sosiaalisia investointeja mm. uusiutuvaan energiaan.

Tavoitteena on luontoa tuhoamaton, tasa-arvoinen ja rauhanomainen yhteiskunta. Suomessa  tavoitteen saavuttaminen merkitsee mm. tuloerojen tasaamista lisäämällä verotuksen progressiivisuutta.

On välttämätöntä, että rikkaamman pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset vapautuvat ylikulutuksesta, jotta Etelän ihmisillä olisi mahdollisuus kohtuulliseen elämään. Yksi keino ylikulutuksesta irtautumiseen on mainonnan rajoittaminen laeilla. Ensiaskeleena tulee olla lapsiin kohdistuvan mainonnan kielto. Kaikelle mainonnalle tulee asettaa haittaveroja.

Tuotteiden käyttöikää on pidennettävä muun muassa vaatimalla niille pitkiä (esim. 10 v) takuuaikoja.

On välttämätöntä, että asevarustelumäärärahoja supistetaan ja varat suunnataan ihmisyhteisöjen ja luonnon hyvinvointia turvaaviin kohteisiin.

Ruoka ja ympäristö

On välttämätöntä että…

…julkisissa ruokapalveluissa valintojen kriteereiksi asetetaan luomu- ja lähellä tuotettu ruoka. On suosittava kasvisruokaa, myös ilmastosyistä. On välttämätöntä luopua sellaisista ruoantuotannon muodoista, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä.

On välttämätöntä tiukentaa kemikaaleja koskevia säännöksiä. Ruokaa voidaan tuottaa lähempänä kannustamalla eri tavoin paikallistalouden kokeiluja ja (luomu)ruokapiirejä.

Ilmaston kannalta on välttämätöntä lopettaa turpeen energiakäyttö. Myös metsien käyttöä tulee tarkastella ilmastonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sen vuoksi on suosittava muita kuin avohakkuuseen perustuvia metsänkorjuutapoja.

Ilmastonmuutos edellyttää päästöjen kääntymistä laskuun viimeistään vuonna 2015. Tämä edellyttää ennen muuta energiankulutuksen ja muun kulutuksen määrätietoista vähentämistä. On säädettävä ilmastolaki, jolla varmistetaan tehokkaat vuosittaiset toimenpiteet. Tavoite on kova: päästöjä on vähennettävä 40% vuoteen 2020 mennessä ja 95% vuoteen 2050 mennessä.

On välttämätöntä luopua ydinvoimasta ja sen koko tuotantoketjusta uraanin louhinnasta alkaen. Ydinvoimaan liittyy liian monia kohtuuttomia riskejä. Suomessa on peruutettava luvat uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen.

Työ ja talous

On välttämätöntä että…

…öljyriippuvuudesta tullaan tietoisiksi ja kehitetään keinoja vähentää riippuvuutta. Yksi keino on korvata fossiilisia polttoaineita biokaasulla, jota voidaan tuottaa hajautetusti maaseudulla ja taajamien kaatopaikoilla.

On välttämätöntä supistaa lentoliikennettä voimakkaasti. Tarpeelliset rahdin kuljetukset tulee toteuttaa laivoilla ja junilla. Lentoturismia tulee rajoittaa verotuksen avulla. Suomessa on syytä kehittää raideliikennettä maan joka osassa.

Työn käsitettä on laajennettava kattamaan muutakin yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa kuin palkkatyö. Tämä mahdollistuu ottamalla käyttöön kansalaispalkka. Samalla työttömyyden haitat vähenevät olennaisesti. Yhteiskunnallista hyvinvointia tulee mitata paremmilla mittareilla kuin bruttokansantuotteella (BKT). On jo kehitelty mittareita, jotka ottavat huomioon paitsi ihmisten hyvinvoinnin myös luonnon hyvinvoinnin, josta ihminen on perustavalla tavalla riippuvainen.

Toimenpiteiden rahoitus

On perusteltua kerätä globaaleja veroja, esimerkiksi pörssi- ja valuutanvaihtoveroja. Asevarustelumenojen ohjaaminen sosiaalisiin, ympäristö- ja ilmastokohteisiin on globaalisti keskeinen tavoite.

Taloudellisen toimeentulon uusjako tarkoittaa ylärajoja tuloille ja varallisuudelle, progressiivista verotusta, veroparatiisien hävittämistä, harmaan talouden estämistä ja mainontaan tuhlattujen varojen vähentämistä mm. asettamalla haittaveroja mainonnalle.

Tarvitaan yhteisesti sovittuja ja sitovia rajoituksia kulutukseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on otettava käyttöön uusia haittaveroja, joilla samalla lisätään valtion ja kuntien verotuloja.

Laajemmat perustelut manifestille