Yhdeksäs Kohtuus Vaarassa -seminaari järjestettiin 29.9.–1.10.2023 Joensuussa ja Kolilla. Mukana oli satakunta kohtuusihmistä pääasiassa Suomesta. Osa ohjelmasta järjestettiin yhteistyössä Peaceful Coexistense -kollokvion kanssa.
Kuva: Sanna Hukkanen
Perjantai
Perjantaina 29.9. yliopiston Metria-talossa Teppo Eskelisen luotsaamassa paneelissa keskusteltiin otsikolla ”Onko vihreä siirtymä vihreä? Kohtuusliikkeen ja ympäristöliikkeen vaihtoehdot suunnanmuutokselle.” Paneeliin osallistuivat professori Anu Valtonen, demokratia-aktivisti Marko Ulvila, dosentti Toni Ruuska ja professori Ari Lehtinen.
Paneeli oli suurista linjoista yksimielinen: vihreä siirtymä ei ole vihreä. Toni Ruuskan mukaan se on yhtä vihreä kuin oli vihreä vallankumous maataloudessa. Marko Ulvila kehotti puhumaan mahdollisimman vähän yksilöistä ja mahdollisimman paljon rakenteista, jotka tuottavat sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Valtonen nosti esiin vaihtoehtoisia talousmalleja ja Ulvila mainitsi yhdeksi tulevaisuuden malliksi Valtimon Omavaraopiston kaltaiset maaseutuyhteisöt.
Paneelin jälkeen Kulttuuritehdas Siihtalassa nähtiin Arktisen alueen tutkimuksesta kertova dokumenttielokuva. Sen jälkeen siirryttiin Kolin seurojen talolle.
Lauantai
Lauantain ohjelma alkoi Marko Ulvilan ja Eija Rannan kohtuusterveisillä maailmalta. Ulvila kertoi kurdien vapausliikkeestä, jossa feministinen ja ekologinen näkökulma ovat harvinaisen onnistuneesti mukana. Ranta kertoi buen vivir -käsitteestä, jota käytetään latinalaisessa Amerikassa nykyisin myös vallan ja vähemmistöjen sorron välineenä. Tämä on esimerkki käsitteellistä silmänkääntötempusta, jollaista fossiilikapitalismin piirissä jatkuvasti tehdään.
Aamupäivän luontovaellus suuntautui Ilmari Martikaisen suojelemaan metsään, missä Heikki Simola puhui maaeläinten biomassasta ja muun muassa muurahaisista. Heikin luontohetkessä tuli esiin maaeläinten kato, mutta raskaitakin ajatuksia oli hyvä pohtia yhdessä sammaleisessa metsässä. Vaelluksen loppupuolella alkoi sadella. Osa porukasta tutustui silti Kolin Veistospuistoon.
Lounaan jälkeen siirryttiin Nytriitti-työpajoihin, joita oli yhteensä kuusi. Työpajojen kautta aluksi hieman vieraalta tuntunut riitti-teema alkoi avautua ja saada sisältöä.
Dokumentaristi Riikka Kaihovaaran pajassa kirjoitettiin riittejä, joita meiltä puuttuu. Metsästäjä-keräilijöiden rituaaleissa neuvotellaan Kaihovaaran mukaan resurssien ottamisesta ja käydään vuoropuhelua luonnon ja erilaisten voimien kanssa. Kun rituaalinen suhde on katkennut ja pyhyys kadonnut, myös pelko ja kunnioitus ovat kadonneet.
Monikansallisen ZORAS-kollektiivin ”taide, aktivismi ja toivo” -teemaisessa pajassa työstettiin rajan vetämisen teemaa piirtämällä ja keskustelemalla. Keskusteluissa tuotiin esille tilanteita, joissa osallistujat ovat asettaneet rajoja tai kieltäytyneet jostakin ongelmalliseksi kokemastaan asiasta. Käsiteltyjen aiheiden pohjalta osallistujat kirjoittivat itselleen lapulle mukaan ”taskukysymyksen”, asian, johon halusivat selvyyden, jota kuljetettiin mukana, kunnes sen voi ottaa esille jossain myöhemmässä tilanteessa ja katsoa mitä sille on tapahtunut omassa mielessä. Työpajassa työstettiin rajan teemaa piirtämällä ja keskustelemalla.
Finno-Ugric Film Fond järjesti työpajan, jossa otettiin yhteyttä alisiin. Sateen vuoksi työpaja järjestettiin sisätiloissa. Huck Middeken työpajassa paneuduttiin siirtymäriitteihin.
Tina Nyfors ohjasi työpajan, jossa paneuduttiin poikkipaikalliseen aktivismiin. Pajassa oli laaja osallistujaporukka ja vetäjän lyhyen pohjustuksen jälkeen paneuduttiin pienryhmissä tarkastelemaan ja keskustelemaan siitä, miten edistää paikallista aktivismia erilaisissa kokoonpanoissa. Tarinoita ja näkökulmia tuli esille vaihtelevasti aina paikallisyhteisöjen ruokapiireistä ja yhteistalouksista aina laajempiin liikehdintöihin ja poliittisten tavoitteiden edistämiseen niin suoran toiminnan kuin perinteisemmän vaikuttamiskanavien kautta.
Sonja Linnala ja Noora Vikman johdattivat työpajassaan ihmiset metsään, missä heistä syntyi metsäkuoro.
Kohtuusiltamissa kuultiin muun muassa Leila Luukkaisen tulkitsema Kohtuuslaulu. Illan pääesiintyjä, Nurmivihvilä, sai houkuteltua lähes koko kohtuusväen seurojen talon lattialle tanssimaan. Ilta oli onnistunut ja ainutlaatuinen.
Kuvat: Raisa Simola; Ruokailua Kolin kylätalolla; Nurmivihvilä esiintyy; Metsäkuoro matkalla metsään; Eija Ranta kertoo Buen viviristä; Kohtuuskasseja lahjaksi esiintyjille; Riina Bhatia ja talousteoriat.
Sunnuntai
Sunnuntaiaamuna tutkija Riina Bhatia puhui talousteorioista, jotka tarjoavat vaihtoehdon vallalla olevalle uusliberaalille talousteorialle. Tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi donitsitalous, kohtuustalous ja lahjatalous. Bhatia analysoi alustuksessaan myös ekofeministisen talousajattelun merkitystä osana neoklassismin ja vihreän kasvun kritiikkiä. Kohtuutalous voi koostua eri ajatussuunnista ja taloudellisista elementeistä. Olemme ylittäneet kasvun rajat, tarvitsemme vaihtoehtoista talousajattelua neoklassismin sijaan, eikä teknologia yksin voi ratkaista maapallon viheliäisiä ongelmia. Pienryhmät ottivat kantaa myös hoivan roolista aktivismissa ja osana kohtuusliikkeen toimintaa.
Lämpimät kiitokset kaikille seminaarin järjestäjille, esiintyjille ja muille mahdollistajille sekä osallistujille!